Taimien esikasvatus – näin onnistut, osa 2

Esikasvatusjutun ensimmäisessä osassa kerroin perusjutuista, joilla taimien esikasvatus onnistuu: tuoreista siemenistä, siementen itämiseen sopivasta mullasta ja helppokäyttöisistä taimipoteista.

Sirkkalehtivaihe

Kun siemen alkaa itää, nousevat ensimmäiset sirkkalehdet pinnalle. Sirkkalehdet ovat usein aivan erinäköiset kuin kasvin varsinaiset lehdet. Siksi jo kylvövaiheessa kannattaa merkitä lapuin tai tikuin, mitä on kylvänyt ja mihin. Tässä vaiheessa siemen tuottaa kasville kaikki sen tarvitsemat ravinteet ja kasvi ei kaipaa erillistä lannoitusta. Kun siemen kasvattaa enemmän juuria, alkaa se käyttää taimimullan ravinteita hyväkseen.

Kasvatuspaikka

Sirkkalehtivaiheessa kasvi kaipaa valoa ja tasaista kosteutta kasvaakseen tanakaksi ja vahvaksi. Jos taimesta tulee hintelä, harvalehtinen ja pitkävartinen, kertoo se liian vähäisestä valosta ja väärästä kasvupaikasta. Jos olet kylvänyt siemenet jo ennen maaliskuuta, käytä kasvatukseen lisävaloa. Lisävalolla taimien esikasvatus onnistuu vaikka huoneen pimeimmässä nurkassa. Riittää, että valaiset taimia 12 tuntia vuorokaudessa ja sammutat lampun yöksi.

Jos olet liikkeellä myöhemmin, luonnonvalo ja päivän pituus jo riittävät hyvään kasvuun. Huomaa että asunnon sisälle tulevan valon määrä vähenee radikaalisti kun mennään kauemmaksi ikkunoista, eli sijoita taimikasvatusruukkusi lähelle ikkunoita. Jos ikkunan alla sijaitsee lämmin patteri, sinun tarvitsee kastella taimia useammin sillä patteri kuivattaa ilmaa ja taimimultaa tehokkaasti. Voit sijoittaa taimet sirkkalehtien noustua myös viileämpään paikkaan, esimerkiksi kuistille tai lämmitetylle lasiterassille, mutta muista että kastelet taimia silloin harvemmin koska viileässä ilmassa multa kuivuu hitaammin ja taimet kasvavat hitaammin eli ottavat vettä juurillaan vähemmän.

Kastelu

Suurin syy siihen että taimien esikasvatus epäonnistuu, on taimien liiallinen kastelu. Jutun ensimmäisestä osasta opit, että kehittyvät juuret tarvitsevat paljon happea ja märässä mullassa sitä ei ole kasvin saatavilla. Paras tapa oppia hyväksi taimien kastelijaksi on tarkkailla kasveja ja multaa säännöllisesti. Kokeile multaa sormilla, onko se vielä ilmavaa, kosteaa vai aivan märkää. On mahdotonta antaa ohjetta siitä, kuinka monta kertaa viikossa tai päivässä taimia pitää kastella koska oman kasvatuspaikkasi valo- ja lämpöolosuhteet vaikuttavat kastelun tarpeeseen. Taimien ollessa pieniä suosittelen niiden kastelua alhaalta päin. Tämä vähentää liikakastelun vaaraa ja kohdistaa veden kasvin juuristolle. Kaada kastelukannulla vähitellen vettä vadille tai reunalliselle tarjottimelle, josta turpeiset taimiruukut imevät itseensä sopivan määrän kosteutta. Jos vesi jää seisomaan vadille pitkäksi aikaa eikä imeydy ruukkuihin, kaada ylimääräinen vesi pois.

Käytä taimien esikasvatuksessa aina huoneenlämpöistä vettä. Hanakylmä vesi voi stopata taimien kasvun hetkeksi kokonaan tai jopa palelluttaa taimen. Voit vielä taimien ollessa pieniä pitää kylvövaiheessa laittaamaasi läpinäkyvää muovinpalaa väljästi taimien päällä. Tämä suojaa taimia mahdolliselta vedolta ja kuivumiselta. Muista kuitenkin ottaa muovi kerran päivässä taimien päältä pois jotta mullan pinnalle ei ala liiallisen kosteuden vuoksi kertyä homekasvustoa.

Koulimisen tai suurempaan ruukkuun siirtämisen jälkeen voit jo kastella taimia kannulla ylhäältäkin päin. Älä silti unohda tarkkailua!

Kouliminen

Koulimisella tarkoitetaan taimen siirtämistä itämispaikastaan suurempaan multatilaan ja ravinteikkaampaan puutarhamultaan. Jos olet kylvänyt useamman siemenen samaan ruukkuun tai kylvänyt monta siementä esimerkiksi laatikkoon, täytyy taimet erotella jo varhain jotta ne eivät kasva juuristaan toisiinsa kiinni. Jos olet kylvänyt yhden tai kaksi siementä turveruukkuun, sinun ei tarvitse siirtää taimea mihinkään vaan voit istuttaa maatuvan turvepotin suurempaan ruukkuun ja multaan sellaisenaan.

Siirrä taimi kun siihen on sirkkalehtien lisäksi kasvanut pari varsinaisia lehtiä. Taimi irtoaa juurineen parhaiten kun multa on kosteaa. Koukkaa taimi mahdollisimman syvältä ja tarkalleen juurineen irti vaikka haarukalla tai veitsenkärjellä ja siirrä valmiiksi tekemääsi koloon suurempaan ruukkuun. Kastelun kannalta lasittamattomat saviruukut ovat suurempien taimien kasvatuksessa hyviä koska ne päästävät liian veden lävitseen.

Kouliminen on kasville aina stressin paikka koska juuriston pienet juurikarvat aina jonkin verran vaurioituvat. Suojaa taimia muovilla tai verhoilla suoralta auringovalolta koulimisen jälkeen tai siirrä ne varjoisampaan paikkaan.

Jos kylvit vain yhden siemenen turvepottiin, madalla turvepotin reunaa repimällä siitä parin sentin verran pois ja istuta potti puutarhamultaan samaan syvyyteen suurempaan ruukkuun. Jos kylvit pottiin kaksi siementä, tee sama mutta poista ensin toinen taimi leikkaamalla se matalaksi. Tämä tuntuu julmalta mutta näin voit valita voimakkaimmat taimet jatkokasvatukseen.

Lannoitus

Kun taimet ovat sirkkalehtivaiheessa voit antaa taimille varovasti merileväuutetta, joka vahvistaa juuriston kasvua. Merileväuute ei ole varsinainen lannoite vaan enemmänkin hoitoaine, joka sisältää hivenravinteita, aminohappoja ja luonnollisia kasvua edistäviä kasvihormoneja. Lisää merileväuutetta kasteluveteen kerran viikossa.

Koulimisen jälkeen taimen kasvettua pari viikkoa uudessa mullassa on hyvä aika aloittaa lisälannoitus. Muista että lannoitustarve riippuu kasvista: jos kasvatat välimerenyrttejä kuten timjamia ja oreganoa, nämä eivät tarvitse lisälannoitusta vaan viihtyvät paremmin niukkaravinteisessa mullassa. Tomaatin ja kurkun taimet sen sijaan tarvitsevat lannoitusta pysyäkseen vehreinä ja elinvoimaisina. Helpoimmalla pääset kun lisäät lannoitteen kasteluveteen. Annostele lannoitetta veteen ensin annosteluohjetta vähemmän ja lisää lannoitusta vähitellen ohjeen mukaiseksi. Lannoita taimia kasvista riippuen kerran tai useamman kerran viikossa. Lannoitustarvekin riippuu lämpötilasta. Jos taimesi ovat viileässä, lannoita niitä vähemmän.

Taimien karaiseminen ja siirto ulos

Karaisulla tarkoitetaan kasvin totuttamista ulkoilmaan huoneenlämmössä kasvatuksen jälkeen. Vaikka taimet ovat jo kasvaneet vankoiksi ja vehreiksi, ovat ne herkkiä nopeille lämpötilanvaihdoksille ja erityisesti tuulelle joka kuivattaa kasvia voimakkaasti. Vähittäinen karaisu on tärkeää, jotta kasvu ei yhtäkkiä seisahda tai koko taimien esikasvatus mene hukkaan kuolleina taimina. Voit aloittaa karaisun kun ulkolämpötila näyttää siltä että voit pian viedä taimet ulos. Tämä tarkoittaa että yölämpötila pysyy ainakin kymmenen asteen tienoilla. Tarkka lämpötila riippuu kasvista, esimerkiksi kurpitsat ja tomaatit ovat tosi herkkiä kylmälle. Vie taimet parvekkeelle tai pihalle puolivarjoon tai varjoon ensin muutamaksi tunniksi. Pidennä aikaa ja toista samaa ainakin viikon verran. Pidä huoli että taimet eivät joudu tuuleen tai kovaan paahteeseen.

Taimien raahaaminen edestakaisin ulos ja sisään voi olla ylivoimaisen kovaa työtä. Ohuesta valkoisesta hallaharsosta on silloin apua. Voit viedä muutaman päivän karaisun jälkeen taimet parvekkeelle ja peitellä ne alkuillasta tiiviisti mutta ilmavasti hallaharson suojiin. Ei haittaa vaikka harso olisi päällä viileinä päivinäkin sillä valo pääsee siitä läpi. Harso pidättää lämmintä ilmaa sisällään yllättävän hyvin ja suojaa taimia kylmältä. Voit poistaa harson kun kylmät yöt ovat ohitse. Tässä vaiheessa lämpötilan tarkkailu on tärkeää.

Kun taimet kesän tullen ovat päässeet varsinaisille kasvupaikoilleen terassille, kasvimaahan, kasvihuoneeseen tai kukkapenkkiin, voi kasvin kasvu seisahtua hetkeksi. Tämä on olosuhteiden muututtua tavallista ja ”jurominen” menee pian ohitse. On aika nauttia itse kasvatetuista taimista, niiden kasvusta, hoidosta ja aikanaan antamasta sadosta tai väriloistosta!

Olisiko tekstistä hyötyä muillekin? Pistä jakoon!
Facebookissa
Facebookissa
Instagramissa
YouTubessa
Google+ssa
Google+ssa
https://www.pihailo.fi/taimien-esikasvatus-nain-onnistut-osa-2/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *