Hyvinvointia puutarhasta – vaikka tulikin huono tomaattisato?

Hyvinvointia puutarhasta – vaikka tulikin huono tomaattisato?

posted in: Uncategorized | 0

Marraskuun valuessa vääjämättä päälle iskee monella puutarhaihmisellä kova kaipuu vihreään. Mennyt kylmä ja sateinen kesä ei välttämättä ollut se palkitsevin: taimet kasvoivat kylmänä keväänä huiteloiksi, vihannekset eivät kasvaneet, tomaattisatokin jäi pieneksi (suuri osa raakileiksikin). Kukkasipulien tuoksu, viimeiset sadonkorjuut, kahisevien lehtien haravointi ja kodin viherkasvien hoivaaminen tuovat onneksi helpostusta kesästä luopumiseen.

Useista artikkeleista on viime aikoina saatu lukea tutkimustuloksia siitä, kuinka luonto ja viherympäristöt parantavat keskittymistämme, vaikuttavat terveyteemme positiivisesti vaikka emme parantavaa kokemusta hakisikaan ja elvyttävät kehoamme ja mieltämme etenkin kotimme lähellä sijaitessaan. Saat tätä samaa hyvinvointia puutarhasta. Onhan aina tiedetty että metsässä oleskelu auttaa rauhoittumaan ja puutarhassa työskentely puhdistaa pään huolista ja murheista, mutta mittaustekniikan kehittyessä päästään tutkimaan miten, missä ja miten paljon.

Nämä asiat on jo todistettu toimiviksi, käytä näitä vaikka argumenttina siihen miksi sienihulluus vei syksyllä mukanaan tai miksi kodin siivoaminen puutarhakauden aikana on toissijaista:

Luonnossa liikkuminen laskee verenpainetta, sydämen sykettä ja lihasjännitystä. Veressä vastustuskykyä parantavien valkosolujen määrä nousee ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Maksimivaikutus saavutetaan noin kahden tunnin luonnossa oleskelulla ja vaikutus kestää päiviä.

Luonnossa, vihreän ympäröimänä ihminen on läsnä hetkessä ja kielteiset tunteet sekä levottomuus vähenevät. Konfliktit helpottuvat ja asiat saavat uudet mittasuhteet. Luonnon aktivoiva ja rauhoittava vaikutus edistää luottamuksen ja vuorovaikutuksen syntymistä ihmisten välillä sekä ryhmässä että asiakassuhteessa.

Luonnossa oleskelun jälkeen ihminen kokee itsensä terveemmäksi ja toipuu nopeammin psyykkisistä kriiseistä. Ihmiset toipuvat fyysisistäkin sairauksista nopeammin ja tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä, jos heillä on mahdollisuus katsella luontomaisemaa tai luontokuvaa. Sisälle tuodut luontoelementit kuten kivet, kasvit, luontokuvat tai luonnonäänet kohottavat mielialaa ja vähentävät jännittyneisyyttä ja ahdistusta.

Suvaitsevuus, avuliaisuus ja tyytyväisyys omaan elämään lisääntyvät tutkitusti luontokokemusten myötä. Erityisesti lapsuuden luontokokemukset jättävät meihin jäljen ja ne muistetaan läpi elämän. Hyvinvointia puutarhasta voi säilöä tulevan talven mutta myös pitkälle tulevaisuuden varalle.

Puutarhakasvien hoitaminen lisää hyvän olon tunnetta ja elämänlaatua. Vehreys vahvistaa keskittymiskykyä ja pitkäjänteisten suunnitelmien toteutuminen vaikuttaa positiivisesti vastuunottoon ja kykyyn tehdä päätöksiä. Puutarhan yksityiskohdat ylläpitävät tarkkaavaisuutta ja mielenkiintoa ja vetävät huomiota pois arkisista asioista.

Nykypäivänä meneillään on luontomenetelmien uusi, tieteellinen tuleminen. Luonnon vaikutusten tutkimisen lisäksi vihreän toiminnan sisällyttämistä erityisesti sosiaalityöhön ollaan kehittämässä. Yhteiskunnan kehittyessä ja asuinympäristöjen muuttuessa osa ihmisistä on vieraantunut luontoympäristöstä. Luontosuhteen palautuessa ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi kasvaa ja ympäristön arvostamisen myötä ihmisen koko maailmankuva voi muuttua positiivisemmaksi. Elämä ja oma oleminen saa uudet mittasuhteet luontokokemuksen myötä. Suomessa ”vihreää hoivaa” ja ”vihreää voimaa” koordinoi ja kehittää Green Care Finland.

Green Caren menetelmät jaetaan karkeasti kolmeen pääsuuntaukseen: maatilojen käyttö kuntoutusympäristöinä, puutarhan ja kasvien hyödyntäminen terapeuttisina elementteinä sekä eläinavusteiset toiminnot ja terapiat. Kaikissa Green Care- toiminnoissa tärkeää on toiminnan tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus. Passiivinen luonnossa oleskeleminen ei ole Green Carea, joskin se voi johtaa tavoitteelliseen osallistumiseen. Green caren avulla lisätään ihmisten elämänhallintaa, arkipäivän taitoja ja yhteisöihin kiinnittymistä. Se tarjoaa myös kasvatusnäkökulmasta katsoen uudenlaisen oppimisympäristön ja mahdollisuuksia uudenlaisten ajattelu- ja toimintamallien löytämiseen.

Voimmekin vihreiden tomaattien ja kituliaiden porkkanoiden äärellä lohduttautua puutarhaharrastuksen mukanaan tuomilla positiivisilla terveysvaikutuksilla! Ja tässä ei edes vielä käsitellä sitä kuinka monipuolista liikuntaa puutarhanhoito on. Lihaskunto kasvaa, nivelten liikkuvuus säilyy ja notkeus lisääntyy!  Ja sillä, että vaikka vihreys on jonkin aikaa poissa, hoitaa paljaskin luonto ja piha meitä yhtä paljon! Puhumattakaan maan mikrobien hyvästä vaikutuksesta vastustuskykyymme!

Jos haluat lukea lisää Green caresta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista, suosittelen näitä:

Jankkila Hilkka (toim.) 2012: Green Care- Hyvinvointia pohjoisen luonnosta
Rappe Erja, Lindén Leena & Koivunen Taina 2003: Puisto, puutarha ja hyvinvointi
Nikkilä, Kalervo 2003: Puutarhaterapiaopas
http://www.sitra.fi/julkaisut/Esitteet/2013/Vihreaa_hyvinvointia.pdf

Olisiko tekstistä hyötyä muillekin? Pistä jakoon!
Facebookissa
Facebookissa
Instagramissa
YouTubessa
Google+ssa
Google+ssa
https://www.pihailo.fi/hyvinvointia-puutarhasta/

Leave a Reply