Vanhan talon piha ajan hengessä
Helsingin perinteinen Puu-Käpylä hurmaa vanhoilla puutaloillaan, korkeilla syreenipensaillaan ja vanhalla puustollaan. Arvokkaalla alueella sijaitsevalla pihalla kasvoivat komeat hedelmäpuut ja runsaat pensaat, mutta piha ei tuntunut kovin puutarhamaiselta. Paikoitellen näkyvissä olevan kallion teki pihasta kiehtovan, mutta myös hieman rikkonaisen. Osa pensaista oli ränsistynyt ja kasvanut liikaa, ja luonnonmukaisuus alkoi paikoin kääntyä epäkäytännöllisyyden puolelle.
Puutarha rentoon oleskeluun
Perhe toivoi pihasta yhtä viehättävää ja kutsuvaa kuin heidän talonsa. Tavoitteena oli luoda toimiva, kaunis ja helppohoitoinen puutarha – paikka, jossa olisi luontevaa viettää aikaa, nauttia arjesta ja oleskella rennosti. Pihan tuli sopia niin arkkitehtuuriin kuin alueen henkeen, mutta myös perheen jokapäiväisiin tarpeisiin. Selkeyttä, tilantuntua ja viihtyisyyttä haettiin pienillä mutta harkituilla, olemassa olevaan sopivilla muutoksilla.
Kallio ja korkeuserot lähtökohtina
Kallioinen tontti tarjosi omat haasteensa. Korkeuserot ja paikoittain hyvin matala kasvualusta vaikuttivat kasvivalintoihin ja rakenteiden suunnitteluun. Vesi valui kuivina kesinä helposti pois, mikä lisäsi pihan kuivuutta. Lisäksi vanhat, komeat omenapuut olivat pintajuurisia, eikä maanpintaa voitu nostaa niiden juuristoalueella – puiden terveys olisi vaarantunut. Koko suunnittelun lähtökohta oli sovittaa ratkaisut luonnon ja vanhan kasvuston ehdoilla. Suunnittelussa huomioitiin kallioisen tontin erityispiirteet sekä mahdolliset yllätykset, joita rakentamisvaihe usein tuo tullessaan. Ratkaisut suunniteltiin niin, että vanhaa kunnioitettiin ja uutta lisättiin harkiten, luoden pihasta selkeä, toimiva ja rauhallinen kokonaisuus.
Pihasuunnitelman taustalla on ihana tarina! Suunnitelma annettiin lahjaksi puolisolle, ja lahjaan osallistuivat myös sukulaiset ja ystävät. Yhteinen ele konkretisoitui juhlissa saadulla puutarhatontulla, joka vartioi nyt uudistunuttta puutarhaa.
Mitä tehtiin koville pinnoille
Pihan kokonaisilme muuttui yhtenäisemmäksi ja selkeämmäksi hienovaraisilla, mahdollisimman vähän pihan olemassa oleviin korkoihin vaikuttavilla muutoksilla:
Yläpiha yhdistettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, kun olemassa olevaa lohkarekivimuuria jatkettiin.
Terassi uusittiin ja sitä levennettiin, jotta kalusteille saatiin paremmin tilaa ja oleskelualue tuntui avarammalta. Uusi kaide toi terassille ryhtiä ja lisäsi istumismukavuutta.
Terassin ja sisäänkäynnin väliin rakennettiin pieni liuskekivialue, joka toimii kätevänä grillipaikkana.
Kaareva polku kiertää terassialuetta, jäsentää pihaa ja luo luonnolliset istutusalueet sen reunoille.
Oriveden Sisu -liuskekivestä rakennettiin näyttävä muuri, noin puolen metrin korkuinen ja leveä. Se rajasi tilaa kauniisti ja toi pihaan vahvan rakenteellisen elementin.
XL-kokoisista liuskekivistä rakennettiin polku, joka tuo pihaan arvokkuutta ja luonnollista eleganssia.
Kasvivalinnat kasvupaikan ehdoilla
Kasvivalinnat tehtiin pihan luonto-olosuhteita ja alueen perinnettä kunnioittaen. Kuivuutta kestäviä ruusuja, pitkään kukkivia pensasangervoja ja loppukesän iloa tuovia pallohortensioita valittiin antamaan väriä ja vuodenaikojen vaihtelua. Maanpeiteperennat ja -pensaat tuovat helppohoitoisuutta ja auttavat pitämään pihan ilmeen siistinä.
Lajimäärä pidettiin tarkoituksella maltillisena: muutama tarkkaan valittu kasvi ja selkeät istutusalueet luovat pihaan rauhallisuuden ja levollisuuden, joka sopii Puu-Käpylän ajattomaan tunnelmaan.
Kasvivalinnoissa suosittiin helppohoitoisia, kuivuutta kestäviä ja Puu-Käpylän perinnemaisemaan istuvia kasveja.
Kadun suuntaan suojaa tuova marjakuusiaita istutettiin korvaamaan ränsistynyt pensasangervoaita.
Osa nurmikosta muutettiin niityksi, mikä lisäsi pihan monimuotoisuutta ja toi alueelle kevyttä luonnonromantiikkaa.
Vanhoja perennoita säästettiin ja istutettiin uudelleen, jotta pihan historia säilyisi näkyvissä.
Naapurin rajalla olevaa pensasaluetta harvennettiin, mikä kirkasti pihan yleisilmettä merkittävästi.
Puutarha muutti arjen jo samana kesänä
Pihan rakentaminen aloitettiin varhain keväällä ja jo samana kesänä perhe huomasi viihtyvänsä ulkona enemmän kuin ennen. Hyvänkokoisina istutetut taimet pääsivät heti oikeuksiinsa ja kotiin tullessa teki mieli jäädä ihastelemaan kukkanuppuja ja uusia versoja. Tuntui siltä, kuin talo ja oma koti olisi saanut luontevia ja viihtyisiä huoneita jatkokseen!
Lue tästä, miten pihasuunnitteluprosessi etenee kanssani: https://www.pihailo.fi/pihasuunnittelu