Operaatio vahingoittuneen puun tai pensaan pelastaminen

posted in: Pihailo | 2

Mennyt talvi on ollut pihan kasveille raskas. Lunta on ollut niin paljon, että puut ja pensaat ovat kärsineet lumen aurauksesta, kasauksesta ja katolta tulleista ennätysmäisistä lumimääristä. Paksu lumi ja hankikanto ovat taanneet hyvät oltavat rusakoille ja kauriille. Ne ovat ylettäneet verkon yli vaivatta kun lumen pinta on ollut niin korkealla ja lumikasoja siellä täällä. Mitä kärsineille puille ja pensaille pitäisi nyt tehdä? No, pitää aloittaa operaatio vahingoittuneen puun tai pensaan pelastaminen!

Puun oksat ovat katkeilleet

Jos kattolumi on rysähtäessään katkonut oksia tai latvan puusta, siisti revenneet kohdat leikkaamalla ne terävillä oksasaksilla tai pienellä oksasahalla. Huomioi, että jos leikkaat tähän aikaan vaahteraa, luumu-, tai kirsikkapuuta tai hevoskastanjaa, ne ovat jo heränneet talvilevosta ja niiden keväinen nestekierto on jo alkanut. Puut alkavat leikatessa vuotaa, mikä johtaa helposti yhden tai jopa useamman oksan kuivumiseen. Vuoto ei välttämättä ala samantien.

Yritä leikata katkennut tai revennyt oksa luonnollisesta kohdasta. Tuloksesta tulee kaunis kun leikkaat oksan muutenkin haarautuvasta kohdasta tai sentin verran silmun yläpuolelta.

Lumi katkoo useimmiten ohuita oksia, voit leikata näitä huolettomammin. Poista puusta paksumpi oksa kun olet harkinnut sitä hyvin ja poistoon on selkeä syy. Arboristi osaa arvioida puun kunnon, hallitsee oikean leikkaustekniikan ja osaa kaataa puun turvallisesti jos se on tarpeellista.

Puun kuori on vaurioitunut

Jos puun kuori on revennyt oksan katketessa tai runko on vaurioitunut aurauksesta, leikkaa vahingoittuneen puun kuorenrepale siistiksi puukolla. Tällainen rungon vaurio ei saa puuta kuolemaan, mutta se helpottaa lahottajien pääsyä puuhun ja todennäköisesti lyhentää sen elinikää. Puu kasvattaa vaurioituneeseen kohtaan haavasolukkoa.

Puun runko on syöty koko ympärysmitaltaan pois

Vesi ja ravinteet kulkevat puussa puuaineksen ja kuoren pintakerroksen välissä, nilassa, ja jos  reitti katkaistaan, ei puun latvus elä kauaa. Tyypillistä on että talvella ympäriinsä jyrsitty omenapuu tekee keväällä pienet lehdet ja saattaa kukkiakin, mutta kuivuu ja kuolee sen jälkeen. Kasvuspurtti johtuu latvukseen varastoituneesta vedestä ja ravinteista. Ympäriinsä syöty puu kannattaa poistaa heti keväällä ja istuttaa uusi puu tilalle. Tue puu tukikepeillä ja viritä samantien niiden varaan suojaverkko, jotta vahinkoa ei tapahtuisi uudestaan.

Pensaan oksat ovat katkenneet lumen painosta

Jos maassa on vielä lunta, odota rauhassa että oksankärjet ja pensaan tyviosa vapautuvat sen alta. Älä riuhdo oksia jäätyneen lumen alta väkisin irti. Paikallista vahingoittuneet oksat ja leikkaa ne alhaalta saakka, noin viiden sentin korkeudelta pois. Terävillä raivaussaksilla työ sujuu helpoiten.

Tee leikkupinnoista vinot, jotta sadevesi pääse valumaan pinnan päältä pois. Jos koko pensas on aivan romuna, harkitse sen alasleikkaamista. Alasleikkuun kestävät monet pensaat, kuten pensasangervot, pensashanhikit, kanukat, orapihlajat, aroniat ja kiiltotuhkapensaat.

Helli ja tarkkaile

Edellisen vuoden kesä oli kuivuudessaan kasveille raskas, ja niiden kunto on todennäköisesti heikompi edelliseen kevääseen verrattuna. Jos kevät tulee pikaisesti ja maa kuivuu nopeasti, on lisäveden antamisesta puille ja pensaille apua. Tämä on vahingoittuneen puun kohdalla erityisen tärkeää. Jos lannoitat kasveja, muista että puita pitää lannoittaa todella vähän tai ei ollenkaan. Puu kasvaa terveimmäksi, kun se saa kasvaa rauhassa omaa tahtiaan, ilman voimakasta lannoitusta. Jos istutat uuden puun, tarvitsee se vähintään 50 litraa vettä viikossa juuristolleen. Kastelutarve jatkuu koko kesän ajan jos ei ole näkyvissä runsassateisia jaksoja. Syyslannoitus parantaa puiden ja pensaiden talven kestoa, joten jos haluat lannoittaa, panosta siihen.

”Joka on istuttanut puun, ei ole elänyt turhaan.”

Jos mietit, miten pihan pensaita kannattaisi leikata, katso maksuton minikurssini, jossa kerron aiheesta. Pääset kurssille alla olevasta napista:

 

Taimien esikasvatus – näin onnistut, osa 2

Esikasvatusjutun ensimmäisessä osassa kerroin perusjutuista, joilla taimien esikasvatus onnistuu: tuoreista siemenistä, siementen itämiseen sopivasta mullasta ja helppokäyttöisistä taimipoteista.

Sirkkalehtivaihe

Kun siemen alkaa itää, nousevat ensimmäiset sirkkalehdet pinnalle. Sirkkalehdet ovat usein aivan erinäköiset kuin kasvin varsinaiset lehdet. Siksi jo kylvövaiheessa kannattaa merkitä lapuin tai tikuin, mitä on kylvänyt ja mihin. Tässä vaiheessa siemen tuottaa kasville kaikki sen tarvitsemat ravinteet ja kasvi ei kaipaa erillistä lannoitusta. Kun siemen kasvattaa enemmän juuria, alkaa se käyttää taimimullan ravinteita hyväkseen.

Kasvatuspaikka

Sirkkalehtivaiheessa kasvi kaipaa valoa ja tasaista kosteutta kasvaakseen tanakaksi ja vahvaksi. Jos taimesta tulee hintelä, harvalehtinen ja pitkävartinen, kertoo se liian vähäisestä valosta ja väärästä kasvupaikasta. Jos olet kylvänyt siemenet jo ennen maaliskuuta, käytä kasvatukseen lisävaloa. Lisävalolla taimien esikasvatus onnistuu vaikka huoneen pimeimmässä nurkassa. Riittää, että valaiset taimia 12 tuntia vuorokaudessa ja sammutat lampun yöksi.

Jos olet liikkeellä myöhemmin, luonnonvalo ja päivän pituus jo riittävät hyvään kasvuun. Huomaa että asunnon sisälle tulevan valon määrä vähenee radikaalisti kun mennään kauemmaksi ikkunoista, eli sijoita taimikasvatusruukkusi lähelle ikkunoita. Jos ikkunan alla sijaitsee lämmin patteri, sinun tarvitsee kastella taimia useammin sillä patteri kuivattaa ilmaa ja taimimultaa tehokkaasti. Voit sijoittaa taimet sirkkalehtien noustua myös viileämpään paikkaan, esimerkiksi kuistille tai lämmitetylle lasiterassille, mutta muista että kastelet taimia silloin harvemmin koska viileässä ilmassa multa kuivuu hitaammin ja taimet kasvavat hitaammin eli ottavat vettä juurillaan vähemmän.

Kastelu

Suurin syy siihen että taimien esikasvatus epäonnistuu, on taimien liiallinen kastelu. Jutun ensimmäisestä osasta opit, että kehittyvät juuret tarvitsevat paljon happea ja märässä mullassa sitä ei ole kasvin saatavilla. Paras tapa oppia hyväksi taimien kastelijaksi on tarkkailla kasveja ja multaa säännöllisesti. Kokeile multaa sormilla, onko se vielä ilmavaa, kosteaa vai aivan märkää. On mahdotonta antaa ohjetta siitä, kuinka monta kertaa viikossa tai päivässä taimia pitää kastella koska oman kasvatuspaikkasi valo- ja lämpöolosuhteet vaikuttavat kastelun tarpeeseen. Taimien ollessa pieniä suosittelen niiden kastelua alhaalta päin. Tämä vähentää liikakastelun vaaraa ja kohdistaa veden kasvin juuristolle. Kaada kastelukannulla vähitellen vettä vadille tai reunalliselle tarjottimelle, josta turpeiset taimiruukut imevät itseensä sopivan määrän kosteutta. Jos vesi jää seisomaan vadille pitkäksi aikaa eikä imeydy ruukkuihin, kaada ylimääräinen vesi pois.

Käytä taimien esikasvatuksessa aina huoneenlämpöistä vettä. Hanakylmä vesi voi stopata taimien kasvun hetkeksi kokonaan tai jopa palelluttaa taimen. Voit vielä taimien ollessa pieniä pitää kylvövaiheessa laittaamaasi läpinäkyvää muovinpalaa väljästi taimien päällä. Tämä suojaa taimia mahdolliselta vedolta ja kuivumiselta. Muista kuitenkin ottaa muovi kerran päivässä taimien päältä pois jotta mullan pinnalle ei ala liiallisen kosteuden vuoksi kertyä homekasvustoa.

Koulimisen tai suurempaan ruukkuun siirtämisen jälkeen voit jo kastella taimia kannulla ylhäältäkin päin. Älä silti unohda tarkkailua!

Kouliminen

Koulimisella tarkoitetaan taimen siirtämistä itämispaikastaan suurempaan multatilaan ja ravinteikkaampaan puutarhamultaan. Jos olet kylvänyt useamman siemenen samaan ruukkuun tai kylvänyt monta siementä esimerkiksi laatikkoon, täytyy taimet erotella jo varhain jotta ne eivät kasva juuristaan toisiinsa kiinni. Jos olet kylvänyt yhden tai kaksi siementä turveruukkuun, sinun ei tarvitse siirtää taimea mihinkään vaan voit istuttaa maatuvan turvepotin suurempaan ruukkuun ja multaan sellaisenaan.

Siirrä taimi kun siihen on sirkkalehtien lisäksi kasvanut pari varsinaisia lehtiä. Taimi irtoaa juurineen parhaiten kun multa on kosteaa. Koukkaa taimi mahdollisimman syvältä ja tarkalleen juurineen irti vaikka haarukalla tai veitsenkärjellä ja siirrä valmiiksi tekemääsi koloon suurempaan ruukkuun. Kastelun kannalta lasittamattomat saviruukut ovat suurempien taimien kasvatuksessa hyviä koska ne päästävät liian veden lävitseen.

Kouliminen on kasville aina stressin paikka koska juuriston pienet juurikarvat aina jonkin verran vaurioituvat. Suojaa taimia muovilla tai verhoilla suoralta auringovalolta koulimisen jälkeen tai siirrä ne varjoisampaan paikkaan.

Jos kylvit vain yhden siemenen turvepottiin, madalla turvepotin reunaa repimällä siitä parin sentin verran pois ja istuta potti puutarhamultaan samaan syvyyteen suurempaan ruukkuun. Jos kylvit pottiin kaksi siementä, tee sama mutta poista ensin toinen taimi leikkaamalla se matalaksi. Tämä tuntuu julmalta mutta näin voit valita voimakkaimmat taimet jatkokasvatukseen.

Lannoitus

Kun taimet ovat sirkkalehtivaiheessa voit antaa taimille varovasti merileväuutetta, joka vahvistaa juuriston kasvua. Merileväuute ei ole varsinainen lannoite vaan enemmänkin hoitoaine, joka sisältää hivenravinteita, aminohappoja ja luonnollisia kasvua edistäviä kasvihormoneja. Lisää merileväuutetta kasteluveteen kerran viikossa.

Koulimisen jälkeen taimen kasvettua pari viikkoa uudessa mullassa on hyvä aika aloittaa lisälannoitus. Muista että lannoitustarve riippuu kasvista: jos kasvatat välimerenyrttejä kuten timjamia ja oreganoa, nämä eivät tarvitse lisälannoitusta vaan viihtyvät paremmin niukkaravinteisessa mullassa. Tomaatin ja kurkun taimet sen sijaan tarvitsevat lannoitusta pysyäkseen vehreinä ja elinvoimaisina. Helpoimmalla pääset kun lisäät lannoitteen kasteluveteen. Annostele lannoitetta veteen ensin annosteluohjetta vähemmän ja lisää lannoitusta vähitellen ohjeen mukaiseksi. Lannoita taimia kasvista riippuen kerran tai useamman kerran viikossa. Lannoitustarvekin riippuu lämpötilasta. Jos taimesi ovat viileässä, lannoita niitä vähemmän.

Taimien karaiseminen ja siirto ulos

Karaisulla tarkoitetaan kasvin totuttamista ulkoilmaan huoneenlämmössä kasvatuksen jälkeen. Vaikka taimet ovat jo kasvaneet vankoiksi ja vehreiksi, ovat ne herkkiä nopeille lämpötilanvaihdoksille ja erityisesti tuulelle joka kuivattaa kasvia voimakkaasti. Vähittäinen karaisu on tärkeää, jotta kasvu ei yhtäkkiä seisahda tai koko taimien esikasvatus mene hukkaan kuolleina taimina. Voit aloittaa karaisun kun ulkolämpötila näyttää siltä että voit pian viedä taimet ulos. Tämä tarkoittaa että yölämpötila pysyy ainakin kymmenen asteen tienoilla. Tarkka lämpötila riippuu kasvista, esimerkiksi kurpitsat ja tomaatit ovat tosi herkkiä kylmälle. Vie taimet parvekkeelle tai pihalle puolivarjoon tai varjoon ensin muutamaksi tunniksi. Pidennä aikaa ja toista samaa ainakin viikon verran. Pidä huoli että taimet eivät joudu tuuleen tai kovaan paahteeseen.

Taimien raahaaminen edestakaisin ulos ja sisään voi olla ylivoimaisen kovaa työtä. Ohuesta valkoisesta hallaharsosta on silloin apua. Voit viedä muutaman päivän karaisun jälkeen taimet parvekkeelle ja peitellä ne alkuillasta tiiviisti mutta ilmavasti hallaharson suojiin. Ei haittaa vaikka harso olisi päällä viileinä päivinäkin sillä valo pääsee siitä läpi. Harso pidättää lämmintä ilmaa sisällään yllättävän hyvin ja suojaa taimia kylmältä. Voit poistaa harson kun kylmät yöt ovat ohitse. Tässä vaiheessa lämpötilan tarkkailu on tärkeää.

Kun taimet kesän tullen ovat päässeet varsinaisille kasvupaikoilleen terassille, kasvimaahan, kasvihuoneeseen tai kukkapenkkiin, voi kasvin kasvu seisahtua hetkeksi. Tämä on olosuhteiden muututtua tavallista ja ”jurominen” menee pian ohitse. On aika nauttia itse kasvatetuista taimista, niiden kasvusta, hoidosta ja aikanaan antamasta sadosta tai väriloistosta!

Taimien esikasvatus – näin onnistut, osa 1

On se aika vuodesta kun on vaikeaa pysyä erossa multapusseista, siemenistä ja kylvöruukuista. Taimien esikasvatus on vaan mielessä!

Aurinkoiset keväästä muistuttavat päivät saavat meidät kaipaamaan vihreää silmille, suuhun ja varpaiden alle, tämän on pakko olla geeneihin rakennettua. Puutarhapalstoja selaillessa on havaittavissa että innokkaimmat ovat jo tammikuussa kylväneet chilin, munakoison ja latva-artisokan siemeniä ja monia monivuotisia kukkiakin.

Mitä järkeä ylipäätään on laittaa siemeniä kasvamaan keskellä lumisinta talvea? Kyse on esikasvatuksesta eli siementen kasvattamisesta pikkutaimiksi ennen kesän tuloa, jotta ne ehtisivät antaa satoa, ehtisivät kukkia tai ennättäisivät täyteen mittaansa Suomen lyhyen kasvukauden aikana.

Chilin siemenen voi kylvää multaan vasta maaliskuun alussa ja siirtää kasvin pihalle tai parvekkeelle kun on tarpeeksi lämmintä, mutta jos kesästä tulee viileä ja syksy saapuu varhain, ei chili välttämättä ehdi kypsyttää hedelmiään.  Sama pätee moniin vihanneksiin, yrtteihin ja kukkiin. Siksi Suomen lyhyttä kesää täydennetään kasvattamalla kasveja huoneenlämmössä ennakkoon.

Yleensä tässä vaiheessa mielelläni jarruttelen kylvöintoisia odottamaan vielä hetken vaikka ymmärrän kyllä hyvin polttelun tuskan. Syy on vähäisessä luonnonvalossa. Ja siinä että haluan että taimien esikasvatus onnistuu ja tuottaa ainoastaan hyviä kokemuksia!

Valo

Kasvit ja erityisesti taimet tarvitsevat paljon valoa varttuakseen tukeviksi ja terveiksi aikuisiksi kasveiksi. Ikkunasta tuleva valo ei tammi-helmikuussa vielä riitä vankkaan kasvuun vaan kasvatus vaatii lisävaloa. Kasvilampuksi sopii esimerkiksi kasville sopivia aallonpituuksia sisältävä led-lamppu, jonka voit kiinnittää tavalliseen valaisimeen. Valaisimen tulee olla noin 20-30 sentin korkeudessa kasveista, jotta valosta on hyötyä.

Lämpö ja kosteus

Valon lisäksi taimea kiinnostavat lämpö ja kosteus. Ja tärkeää on että nämä ovat juuri oikeassa suhteessa. Näin:

  • Jos kasvatuspaikkasi lämpötila on alhainen eli viileä, kastele vain vähän. Valoakaan ei tarvita niin paljon.
  • Jos taimipaikkasi lämpötila on korkea, kastele usein ja valaise kasvilampulla.
  • Jos kastelet aina taimiasi liikaa, pidä taimet lämpimässä ja ehdottomasti valaistuna.
  • Jos unohdat helposti taimien kastelun, laita ne alunperin viileään tilaan. Maaliskuinen luonnonvalo riittää tällöin valaisuun.
  • Jos sinulla ei ole kasvilamppua, odota maaliskuuhun. Voit kasvattaa taimet korkeassakin  huoneenlämmössä mutta muista kastella taimia riittävästi.

Kun valoasia on kunnossa, voit keskittyä siemeniin, taimipotteihin eli -ruukkuihin ja multaan.

Siemenet

Jos toivot onnistuvasti hyvin, käytä aina tuoreita siemeniä. Vanhemmatkin itävät mutta osa siemenistä voi jäädä itämättä. Tarkista siemenen kylvösyvyys siemenpussista. Nyrkkisääntö on että siemenen päälle tulee kolme kertaa sen halkaisijan verran multaa. Siemen saattaa myös itää parhaiten mullan päällä valossa, mutta tästä kyllä mainitaan pussissa.

Multa

Käytä taimikasvatukseen tarkoitettua multaa. Se on koostumukseltaan kevyttä eli sellaista jossa juurien on hyvä kasvaa ja kehittyä. Juuret tarvitsevat kasvaakseen happea ja kevytrakenteisessa mullassa sitä on juuristolla enemmän käytettävissä. Lisäksi taimimullassa kosteus pysyy helpommin hallittavissa. Esimerkiksi raskaampi kukkamulta tiivistyy helposti ja pidättää kosteutta taimien kannalta liikaakin.

Taimimultaan on usein lisätty juurten hyvinvointia edistäviä elementtejä, kuten mykorritsaa. Mykorritsasta voit lukea lisää tästä blogikirjoituksestani.

Taimiruukut

Valitse taimiruukut oman kastelutapasi mukaan. Sanomalehdestä kääräistyt potit ovat ekologisia ja sopivat ahkeralle kastelijalle. Maitotölkeistä leikatut ruukut pidättävät vettä paremmin ja niissä kasvavat unohtelevaisenkin kastelijan taimet, mutta varo liikakastelua! Muoviset taimikasvatussysteemit toimivat myös hyvin. Tärkeää on että ruukuissa on reikä pohjassa. Jos haluat päästä helpolla, suosittelen turpeisia taimipotteja. Näissä siemenet kasvavat tukeviksi taimiksi koska ylikastelun vaaraa ei ole.

Täytä potit mullalla ja sijoita ne vettä pitävälle reunalliselle alustalle, vaikka syvälle tarjottimelle tai paistovuokaan. Kaada kannulla huoneenlämpöistä vettä alustalle ja anna turvepottien imeä rauhassa vettä itseensä ja multaansa ennen siementen kylvämistä. Tee taimien kastelu esikasvatuksen aikana samalla tavalla. Älä kaada ollenkaan vettä suoraan potteihin jotta siemenet eivät liiku veden mukana tai mullan pinta tiivisty. Kun olet kylvänyt siemenet kosteaan multaan, aseta pottien päälle rennosti muovinpala vähentämään kosteuden haihtumista.

Kylvämisestä alkaakin taimikasvatuksen paras osa – odottaminen! Milloin siemen alkaa itää ja ulottaa pienet sirkkalehtensä mullasta esiin?

Kun siemen on itänyt, taimien esikasvatus todella alkaa. Lue siitä lisää jutun toisesta osasta!

1 2 3 4 5 6 16