Puutarhurin valinta – valkoiset sipulikukat

Puutarhurin valinta – valkoiset sipulikukat

posted in: Pihailo | 0

Mikä on puutarhaihmisen mielestä ihaninta syksyssä ja talvessa? Suunnittelun ja konkreettisen toiminnan voi aloittaa juuri nyt ilmojen viilennyttyä ja sateen ropistessa maahan. Puutarhurinkin pihassa tapahtuu – maahan pääsevät valkoiset sipulikukat.

Valkoinen on väri, joka saa kevään tuoreen vihreän hehkumaan ja paljaan maankin näyttämään rinnallaan hyvältä. Toiset kaipaavat pimeän talven jälkeen puutarhaan väriä ja räiskettä, minä taas levollista ja hempeää rauhaa jota valkoiset sipulikukat tuovat muuten kiireisen ja värikylläisen kevään vastapainoksi.

Tällä kertaa hankin sipulit ostosreissun yhteydessä mutta kukkasipuleita myyvät puutarhaliikkeiden ja -osastojen lisäksi melkein kaikki marketitkin tähän aikaan vuodesta. Usein minulta kysytäänkin mistä parhaimmat kukkasipulit löytää ja mihin sipuleita kannattaa pihassa istuttaa. Tässä jutussa muutama vastaus näihin sekä muutamaan muuhun kysymykseen.

Millaisia ovat hyvät kukkasipulit?

Laadukkaat, hyvin kasvuun lähtevät kukkasipulit ovat tuoreita ja oikein säilytettyjä. Tämän voi parhaiten aistia sipulien painosta ja tuoksusta. Kunnollisten kukkasipulien ostoskassi on painava!

Hyvät sipulit ovat napakan kiinteitä ja painavia ja tuoksuvat, eli eivät ole kuivuneet hajuttomiksi. Jos sipulista irtoaa kuorta, se ei haittaa, mutta jos sipuli on yhtä rapisevaa ja irti pölisevää kuorta, on se säilytetty liian kuumassa ja kuivassa tilassa jolloin se on todennäköisesti läpikotaisin kuivunut ja käyttökelvoton. Jos säilytät sipuleita pidempään, jääkaapin vihanneslokero on hyvä paikka, siellä lämpötila ja kosteus ovat oikeanlaiset. Myös viileä kuisti tai muu viileämpi tila on sipuleille sopiva.

Milloin ja miten kukkasipulit istutetaan?

Kun lämpötila on syksyllä viilentynyt eikä kesän lämpimiä päiviä enää ole tiedossa, on oikea aika aloittaa sipulien istuttaminen. Kukkasipulien istutuskausi on yleensä pitkä – syyskuun alusta jopa joulukuun loppuun saakka jos maa ei ole jäässä. Ensimmäisenä kannattaa istuttaa narsissit ja pikkusipulit eli krookukset, helmilijat, kevättähdet ja scillat eli sinililjat. Nämä hyötyvät varhaisesta ja varmasta juurtumisesta ennen talven tuloa. Tulppaanien kanssa voi viivytellä pidempään ja allekirjoittaneella onkin jo tullut tavaksi istuttaa tulppaanien sipulit jouluviikolla ehkä vähän järeämmällä lapiolla jos maa on jo kohmeessa.

Sipulikukkien oikean istutussyvyyden määrää sipulin koko. Kaiva sipuli maahan niin, että sen päälle tulee kolmen sipulin verran multaa. Tämä ei ole mittatarkkaa, mutta liian pintaan istutetut suuremmat sipulikasvit, kuten vaikka liljat ja kookkaat tulppaanit, voivat kaatuilla jos ne eivät ole riittävän syvällä tukevasti maassa. Liian pintaan jätetyt sipulit ovat myös alttiina kuivumiselle ja talvehtivat huonommin.

Itse istutan kukkasipulit tavallisella istutuslapiolla, mutta tarkoitukseen kehitettyjä istutusrautojakin on olemassa. Jos istutat monia sipuleita lähekkäin, voit kaivaa laajemman kuopan, johon sijoitat sipulit kerralla.

Sipulikukat näyttävät mielestäni parhailta luonnollisesti sijoiteltuina. Vanha hyvä tapa on heittää kukkasipulit maahan (jonkin koulukunnan mukaan vielä silmät sidottuina ja tai olan yli takaperin) ja istuttaa ne putomispaikoilleen. Noin kymmenen tai kahdenkymmenen sipulin ryppäät säännöllisen epäsäännöllisesti toisiinsa nähden sijoitettuina toimivat puutarhassa myös tosi kauniisti.

Mihin sipulit kannattaa istuttaa?

Sipulikukat viihtyvät vettä hyvin läpäisevässä maassa ja niiden talvehtiminen onkin varminta hiekkapitoisessa, kevyessä mullassa. Suoraan savimaahan ei sipuleita kannata istuttaa koska ne todennäköisesti mätänevät vaan maata tulee parantaa hiekan ja kompostin avulla ennen istutusta. Reiluun kohopenkkiin istuttaminen on hyvä vaihtoehto jos voimia ei ole koko kukkapenkin muokkaamiseen.

Sipulikukkia istuttaessa kannattaa miettiä sitä aikaa kun kukat ovat kukkineet mutta kasvien lehdet ovat vielä jäljellä. Kun lehtien annetaan kuivua ja kuihtua rauhassa, ehtivät lehdissä olevat ravinteet vetäytyä takaisin sipuliin. Siksi parhaita istutuspaikkoja ovatkin puutarhan kohdat, joissa muu myöhemmin vihertyvä kasvillisuus peittää ei niin kauniit, kuihtuvat lehdet. Perennapenkit ja pensaiden aluset ovat mainioita ja luonnollisia sipulikukkien paikkoja. Myöhään maasta puhkeavien kasvien, kuten kuunliljojen ja saniaisten rinnalle pitkävartiset laukat tai tulppaanit ovat kuin tehdyt!

Kevään kukkijat tuottavat ilmestyessään niin paljon iloa, että sijoittelussa kannattaa huomioida myös oman pihan keväinen käyttö. Istuta sipuleita kulkureiteille tai lämpimimmän terassin viereen ja vaikka oman pihan ulkopuolellekin, jolloin kukat ilahduttavat mahdollisimman monia. Paikassa, josta lumi sulaa pihassasi ensimmäisenä, voi olla ensi keväänä upea kukkameri vaikka muu piha olisi vielä talvinen ja lumen peitossa. Istuttamalla esimerkiksi tulppaaneja sekä pihan aurinkoisiin että puolivarjoisiin paikkoihin, voit nauttia kukinnasta pidempään.

Scillat tai kevättähdet ovat ihania nurmikolla! Niiden leviäminen siementen avulla vaatii ruohon jättämistä pidemmäksi siementen kehittymiseen ja lehtien kuivumiseen saakka eli ruohonleikkuun suhteen vaaditaan kärsivällisyyttä. Mutta se kyllä palkitaan upealla vuodesta toiseen leviävällä kukkaniityllä!


Miten sipulikukkia hoidetaan?

Kun istutat sipulit, kastele ne istutuksen jälkeen niin että vesi varmasti imeytyy myös sipulin syvyyteen saakka. Sateinen syyskeli hoitaa useimmiten jatkokastelun. Jos syksy on tosi kuiva, kastele sipuleita kerran viikossa maan jäätymiseen saakka, mutta älä kastele liikaa. Saviseen taipuvainen maa on usein luonnostaan syksyllä niin kosteaa että se ei kaipaa kastelua lainkaan.

Kun kukkavarret ovat kukkimisen jälkeen kuivuneet, voi leikata ne pois jotta kasvi ei turhaan keskity siementen tuottamiseen. Tässä vaiheessa sipuli hyötyy lannoittamisesta. Voit lisätä valmista kompostia kasvien juurelle tai lannoittaa sipulikukkia typpipitoisella lannoitteella samalla kuin lannoitat keväällä muitakin puutarhan kasveja. Lannoittaminen on mahdollista myös istutusvaiheessa, jolloin lannoite annostellaan kuoppaan ennen sipulia.

Anna kukan lehtien lakastua rauhassa paikoillaan. Lehdet voit irrottaa sipulista kun ne lähtevät itsekseen kevyesti vetämällä irti ja sipuli pysyy samalla tiukasti maassa. Pienten sipulikukkien lehdet kuivuvat itsestään miltei näkymättömiin. Kuivuneet lehdet kannattaa jättää perennojen ja pensaiden alle piiloon maata parantamaan.

Sipulikukat muodostavat suuren sipulin ympärille sivusipuleita ja tämä näkyykin vierelle kasvavina pieninä lehden alkuina seuraavina vuosina. Voit irrottaa sivusipulit emosipulista ja istuttaa ne erilleen. Narsissit leviävät sivusipuleista voimakkaasti ja tarvitsevatkin muutaman vuoden välein maasta noston ja uudelleen istutuksen jotta saavat riittävästi kasvutilaa. Tämä on hyvä tehdä syksyllä, mutta sipulikukkien paikka kannattaa merkitä hommaa varten jo valmiiksi keväällä.

Kukkasipulit ovat todella vaivattomia hoidon suhteen. Istutus- ja hoitotyö on mielestäni kovin pieni verrattuna kukkien tuomaan hyvään kevätmieleen!

Mutta takaisin puutarhurin valkoisiin valintoihin: istutusalueiden uumeniin sujahtavat puutarhurin pihassa tänä syksynä seuraavat valkoiset sipulikukat: korkeat hajulaukat (Nectaroscordum siculum), valkovihreät Spring Green-tulppaanit (Tulipa gesneriana Viridiflora-Ryhmä), valkoiset liljakukkaiset White Elegance-tulppaanit (Tulipa Liljakukkaiset-Ryhmä) sekä ’Orangery’- perhosnarsissit ja kerrattukukkaiset ’Delnashaug’-narsissit (Narcissus).

Kaikkia reiluin määrin eli monilla lajikkeilla ei täällä koreilla 🙂

Suosikkejani, myöhemmin kukkivia tummia ’Queen of Night’-tulppaaneja taidan kyllä vielä lisätä istutuslistalle kun en voinut olla näitä hankkimattakaan. Kalpeassa kevätauringossa tummina hehkuvissa tulppaaneissa on taikaa ja hienoa kontrastia vaaleille kukkijoille.

Puutarhan valaistus – asenna Garden Lights-valaisimet ihan itse!

Puutarhan valaistus – asenna Garden Lights-valaisimet ihan itse!

posted in: Pihailo | 1

”Juuri saatiin uusi siirtonurmikko paikoilleen joten ei todellakaan aleta kaivamaan sähköjohdoille ojia.”

Puutarhurina tulee katseltua pihoja sillä silmällä, toki pääasiassa omien asiakkaiden mutta ohikulkiessa tulee kurkisteltua muihinkin pihoihin. Kesällä tämä on tosi kiva puoliammatillinen harrastus ja omalla asuinalueella näitä pihakurkistuskävelyjä näyttävät tekevän muutkin.

Kun saapuvat syksy ja pimeät illat menee tästä hommasta ilo. Siksi että pimeissä pihoissa ei näytä miltään eikä näy mitään. Uusilla asuinalueilla pihat ovat varmasti paremmin valaistuja, mutta tällaisella rintamamiestaloalueella voi kävelyn sijaan jäädä yhtä hyvin sohvalle. Puutarhan valaistus on kateissa.

 

”Meillä ei ole talon ulkovaloja lukuunottamatta valaistusta pihassa koska valaisimien paikkoja on vaikeaa päättää.”

Pihan valaistuksen tekeminen jää edelleen taloa rakennettaessa vihoviimeiseksi tai jää kokonaan pois kiireessä ja väsymyksessä. Vanhemmassa pihassa uudistusinto kohdistuu usein ylikasvaneeseen kasvillisuuteen tai sammaloituneisiin laatoituksiin. Mitä jos ensin laittaisitkin vaihtoon sammaloituneet ja hilseilevät valaisimet ja katsoisit miltä piha ja puutarhan valasitus sen jälkeen näyttää?

 

”Tykkään kaivaa ja siirrellä kasveja pihassa, istutusalueet ja kulkureitit muuttuvat vielä moneen kertaan joten pihavaloja ei kannata asentaa.”

Garden Lights-valaisimet voit asentaa itse ja sen lisäksi että säästät pihaa ojien kaivamiselta ja itseäsi sähkärin laskulta, on valaisimissa muutamia etuja:

  • Voit vaihtaa valaisimien paikkoja jos pihasi muuttuu. Voit myös lisätä valaisimia helposti.
  • Voit pujotella johdot (joita siis virallisesti kutsutaan kaapeleiksi) kuorikatteen, kivien tai soran alle tai tehdä kanttausraudalla tai lapiolla niille uran nurmikkoon. Johdot ovat turvallisia eläimille ja lapsille eikä haittaa jos lapiosi osuu johtoon.
  • Voit päättää itse millainen puutarhan valaistus tulee olemaan ja valitset valaisimien paikat itse. Voit esimerkiksi lauantaina sijoitella valaisimet paikoilleen, laittaa ne päälle ja katsella illalla rauhassa miltä valaistus näyttää sisältä käsin. Tiedät parhaiten millä sohvalla tykkäät iltaisin istua. Sunnuntaina voit peitellä kaapelit paikoilleen tai tehdä vielä uuden kokeilun.
  • Valaisimia löytyy moneen makuun ja tarpeeseen. Voit yhdistellä samaan kaapeliin maavalaisimia, pylväsvalaisimia ja spotteja. Ja vaikka myös talon tai terassin kiinteät valaisimet.
  • Voit muuttaa valaistusta vuodenaikojen mukaan ja lisätä ja poistaa kausi- tai juhlavaloja halusi mukaan. Puutarhan valaistus elää mukanasi.
  • Niin ja voit siis asentaa valaisimet ja kaapelit aivan itse!

” Ei tällaiseen vanhaan pihaan kannata asentaa uusia valaisimia, näyttää koko piha vaan sen jälkeen rupusemmalta.”

Parasta on että valaistuksella pihan pinnat, materiaalit, kasvillisuuden ja koko kokonaisuuden saa vietyä aivan uudelle tasolle. Jos pihasi on hyvä juuri noin, hienoa! Valaistuksella se muuttuu kuitenkin vielä upeammaksi!

”Just kävi sähkäri asentamassa viimeiset sisäjutut, ei jaksais heti takas kutsua.”

Käy katsomassa miten asensin pylväsvalaisimen, spotin ja maavalaisimen.  Suutarin lapsella ei ole kenkiä, voisi sanoa, koska oman pihani valaisimet olivat vaiheessa luvattoman kauan. Vanhat valaisimet olivat jo tiensä pääässä, valaisinmallit eivät miellyttäneet silmää ja poistin niitä pikkuhiljaa asentamatta mitään tilalle. Valaistuksen uusiminen todella kannatti, ja ei ole hullumpaa että voin asennuksesta huolimatta vielä säätää parin valaisimen paikkaa jos haluan. Ainakin pari spottia aion vielä lisätä!

” Äkkiä se päivä taas pitenee, kohta on joulu!”

Ja psst! Jos innostuit, saat valaisimet kauttani. Autan tarvittaessa myös asennuksessa. Läpi Suomen löytyy myös liuta muita jälleenmyyjiä.

Etanoista ja kotiloista eroon

Etanoista ja kotiloista eroon

posted in: Pihailo | 0

Yksi puutarhurin kohtaamista tavallisimmista kysymyksistä tähän aikaan vuodesta on, miten päästä puutarhan etanoista ja kotiloista eroon. Kysymys on hyvä, mutta valitettavasti kaiken kattavaa, ongelman samantien selättävää vastausta on mahdotonta antaa. Kotiloista ja etanoista eroon pääseminen tai rehellisemmin sanottuna niiden vähentäminen vaatii sitkeää ja tavoitteellista toimintaa ja usein myös yhteistyötä naapuruston kanssa. Yhdistämällä ennaltaehkäiseviä toimia sekä mekaanista ja kemiallista torjuntaa pääsee ongelmassa kuitenkin niskan päälle!

Kutsumattomat vieraat

Tavallisimpia puutarhoissa  torjuttavia etanoita ovat peltoetana (Deroceras agreste), valepeltoetana (D. reticulatum), espanjasiruetana (Arion lusitanicus) sekä lehtokotilo (Arianta arbustorum). Näiden lisäksi pelloilla ja taimistoilla voidaan tavata taimietanaa (Limax valentianus), keltajuovaetanaa (Arion fasciatus) sekä tarhaetanaa (A. hortensis). Etanat ovat kaksineuvoisia eli yksikin etana voi tuottaa suuren määrän jälkeläisiä.

Peltoetana ja valepeltoetana rei’ittävät erityisesti kaaleja, salaatteja  ja muiden vihannesten lehtiä sekä tuhoavat mansikkasatoa.

Ruskeanoranssi täysikasvuisena n. 7-14 cm:n mittainen espanjansiruetana on luokiteltu Suomessa erittäin haitalliseksi vieraslajiksi. Etana syö lähes kaikkia maanpäällisiä vihreitä kasveja sekä myös kuolleita lajitovereitaan, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös tappajaetanaksi.

Lehtokotilo voi liikkua pitkiä matkoja ja kestää hyvin sekä kylmyyttä että kuivuutta suojaavan kotilonsa ja kuoren suuaukkoon erittämänsä liman avulla. Se voi kiipeillä myös puihin ja vioittaa niiden lehtiä. Lehtokotilo jättää jälkeensä limavanan.

Ennaltaehkäisy

Etanat liikkuvat pääosin öisin, koska ilman- ja maan kosteus on silloin suurimmillaan. Tämän vuoksi ne myös viihtyvät parhaiten tiheissä ja kosteissa kasvustoissa. Kokonaan etanoista ja kotiloista eroon ei näillä keinoilla pääse, mutta niiden esiintymistä voi ennaltaehkäistä hoitamalla ympäristöä niille vähemmän houkuttelevaksi.  Piha tai kasvimaa voidaan salaojittaa liiallisen kosteuden poistumiseksi, tontin reunat ja istutusalueet pidetään puhtaana rikkaruohoista, nurmikko leikataan usein ja mahdollinen tontin vieressä oleva joutomaa niitetään ja myös kynnetään tai käännetään säännöllisesti. Istutusten ja pihan reunuksien kattaminen soralla tai hiekalla vähentää kotiloiden ja etanoiden liikkumista alueella. Jotta talvehtiville etanoille jäisi mahdollisimman vähän ravintoa, silputaan kasvimaalle jäänyt kasvijäte mahdollisimman pieneksi ennen sen kääntämistä maahan. Etanoiden luontaisia vihollisia ovat linnut, siilit, sammakot, pikkujyrsijät ja kovakuoriaiset joten luonnon monimuotoisuudesta pihassa on hyvä huolehtia.

Etanoita ja kotiloita voidaan myös houkutella tarkoitukseen perustetuilla pyyntikaistoilla tai  -kasoilla eli laittamalla ruohosilppua tai olkea kasoiksi etanoita varten. Nilviäisten esiintyvyyttä voi tarkkailla asettamalla laudanpätkiä pihan reunoille, josta ne yleensä leviävät muualle pihaan. Saman asian ajavat esim. kosteat juuttikangassäkit. Etanat ja kotilot hakeutuvat näiden alle ja ne on helppo kerätä houkuttimista pois. Pihassa ei kuitenkaan pidä olla valvomattomia lehti- ja ruohokasoja tai mätänevää puujätettä, koska etanat ja kotilot munivat näihin paikkoihin.

Kutsumattomat vieraat leviävät puutarhasta ja pihasta toiseen munien välityksellä. Tämä pitää ottaa huomioon maa-aineksia siirrellessä sekä puhdistaa erityisesti vaihdossa tai lahjoituksena saatujen taimien juuristo mullasta. Etanoiden ja kotiloiden munat ovat vaaleita, alle kahden millin kokoisia ja niitä on vaikeaa havaita.

Mekaaninen torjunta

Jos piha on kohtuullisen pieni ja nilviäisten määrä ei ole vielä suuri, voidaan etanoista ja kotiloista eroon päästä keräilemällä niitä käsin. Keräily kannattaa tehdä heti alkukesällä ennen etanoiden tuloa munintaikään. Keräilyn tueksi kannattaa rakentaa edellämainittuja houkutuspaikkoja. Etanoiden ja kotiloiden kulkureiteille voi levittää tuhkaa, kalkkia, hiekkaa tai karkeaa purua, jotka aiheuttavat etanoiden kuivumisen koska ne joutuvat erittämään lisää limaa pinnasta selvitäkseen. Nämä pinnoitteet toimivat vain kuivalla säällä.

On myös kokeiltu erilaisia muotoiltuja peltisiä aitoja ja nauhoja, esimerkiksi kuparinauhaa, jotka estävät etanoiden pääsyn viljeltävälle aluelle kuten viljelylaatikkoon. Pellistä voi rakentaa esimerkiksi kasvimaan reunaan matalan, osittain maahan upotetun aidan, jonka yläreunassa on lippa estämässä kotiloiden kiipeämistä aidan yli. Paras tapa hävittää kerätyt etanat on kaataa niiden päälle samantien kiehuvaa vettä tai tiputtaa kotilot etikkapurkkiin.

Kemiallinen torjunta

Kotiloita ja etanoita voidaan torjua kemiallisesti vaikuttavana aineena rautafosfaattia sisältävillä valmisteilla kuten Ferramolilla.  Rautafosfaatti on luonnossa yleinen aine ja siksi ympäristölle sekä etanoita ravinnokseen käyttäville eläimille turvallinen. Rautafosfaatti on valmisteissa kovassa raemaisessa muodossa jotta se kestäisi myös sadetta ja kosteutta. Se levitetään tasaisesti kasvien väliin tai pihan rajalle nauhamaiseksi alueeksi, Torjunta aloitetaan heti ensimmäisten etana- ja kotilohavaintojen jälkeen ja jo syödyt syöttirakeet korvataan samantien uusilla. Rautafosfaattivalmisteille ei ole varoaikaa ja niitä voi käyttää sekä pihassa että kasvihuoneessa.

Biologinen torjunta

Etanoiden biologiseen torjuntaan on saatavilla sukkulamatoja sisältävä valmiste Nemaslug, joka on käytössä lähinnä ammattiviljelyksillä. Valmistetta levitetään paikkoihin, joissa etanoita esiintyy. Etanat saavat valmistetta syödessään sisäänsä sukkulamatoja, jotka lisääntyessään aiheuttavat etanan kuoleman. Kuolleesta etanasta madot siirtyvät odottamaan seuraavaa etanauhria. Valmisteesta on saatu apua pelto- ja valepeltoetanan torjuntaan mutta espanjansiruetanan torjunnassa se ei toimi. Sukkulamatovalmiste sekoitetaan veteen ja sillä kastellaan halutut alueet. Madot toimivat parhaiten kosteissa olosuhteissa. Sukkulamadoista ei ole haittaa muille luonnon eliöille.

 

Tärkeintä kamppailussa etanoista ja kotiloista eroon on pitkäjänteisyys ja toiveikkuus. Puutarhan tulevia muutoksia ja ratkaisuja miettiessä on ongelma hyvä pitää mielessä ja jättää esimerkiksi lehtokotiloiden suosikit kuunliljat ja nauhukset istuttamatta kokonaan. Hyvä hygienia on hyvä muistaa taimien vaihdon lisäksi myös työkaluja lainatessa. Kotilot saattavat kulkeutua pihaan myös matkojen päästä esimerkiksi pitkään joutomaalla tai mökillä seisseen peräkärryn renkaiden välityksellä.

 

Jutun kuvituskuvat: www.morguefile.com

1 2 3 4 12